Leikkasin sormenpääni irti.
Ei voi istuttaa, pala on liian pieni
mutta silti se verettää
valuu läpi kipsin ja sotkee
Se ei satu mutta se sykkii
enkä enää syytä itseäni
vaan hyväksyn sen mihin se minut vie
paketoituun avuttomuuteen
appelsiiniin siteessä
Se kirvelee silmissä
Vuodan verta
Vuodan verta
Punaista altaassa ja kasvoissa
Revin itseni auki
ja poimin appelsiinin kuoret
sieltä, minne ne itse jätin
Pian ei enää kuumota
enkä minä kuumota
kestääkö kipsi vai joudunko takaisin
veitsen varteen veistämään
omia liikapalojani
hedelmälihaa, joka sykki ja veretti
Enää en tarvitse sitä
Haava paikkaa itsensä reunoista
Haava umpeutuu kyllä
Jos veri vielä vuotaa
näen sen vasta sitten
kun valkoinen muuttuu jälleen punaiseksi
Veriappelsiini
Se olen veritoten minä.
- voimaeläin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti